sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Viime vuoteen...

...mahtui taas PALjon. Vuosi alkoi unohtumattomasti. Oi, New York, New York, minkä mulle teit...Kiekkomatka rapakon taakse oli koko vuoden ehdoton ykkösjuttu ja mun number 1. tähtihetkeni. Suunnaton ikävä jäi. Aivan varmasti palaan. Palaan vielä monta kertaa, I hope. :)
Syksyn ykkösjuttu oli kuopuksen koulutaipaleen aloitus ja esikoisen siirtyminen yläkouluun. Keskimmäinen jatkoi viitoselle. Koulu, harrastukset, työ ja arjen pyöritys. Siinäpä se. Ei mitään highlightseja. Arkea, mutta ihanaa ja rankkaa hulabaloo-semmoista. Kaksi yrittäjää, kolme lasta, ei tukiverkostoja jne. ;))
Työrintamalla vuosi oli erityisen rankka. Rankka, mutta palkitseva. Kantapään kautta on opittu taas yhtä sun toista. Ihmisten kovuus ei ole yllättänyt, häikälemättömyys kyllä. Iloja ja riemuja. Ylämäkiä ja alamäkiä. Lokakuisen sairastumisen myötä opin vihdoinkin ajattelemaan työn työnä, nöyrtymään ja laittamaan asioita pinoon. Oli pakko. Joulusesonki meni sumussa ja herkistellessä, mutta hienosti se klaarattiin, kiitos Marjon ja ihanien asiakkaiden. Uuteen vuoteen lähden toiveikkaana ja odotukset jostain syystä tosi korkealla. Vuosi tuo mukanaan monia ihania juhlia ja juttuja. Aion ottaa ilon irti joka päivästä ja hetkestä. Nauttia ystävistä ja perheestä. Antaa aikaa itselleni. Hoitaa itseni kuntoon ja ottaa iisimmin. Elämä ON tässä ja nyt.

Ihanaa uutta vuotta 2012 ihanat!

p.s. Ihan mielettömän ihania tähtihetkiä ja tarinoita tuolla arvonnassa! Sydän läikähdellen olen niitä lukenut...Tervetuloa myös kaikki uudet lukijat!

2 kommenttia:

  1. Ei ole kuin puoli tuntia kun juttelin siskoni kanssa, että joskus viielä lähdetään joulu-uusivuositienoolla NYkiin, ollaan oltu yhdessä siellä yksi joulu ja kaksi kertaa kesäaikaan!
    Tutusta paikasta on kuvasi, RFCn näköalatasanteelta :)

    Oikein ihanaa alkanutta vuotta!!!

    VastaaPoista
  2. Juu, just sieltähän tuo :) Pojat luistelivat siinä "juurella"...Aivan pakko päästä taas! Kevään haluaisin nähdä seuraavaks!

    Ihanaa alkanutta vuotta sullekkin ja nähdään taas!

    VastaaPoista